TARINOITA KOLMESTA KARTANOSTA JA YHDESTÄ LINNASTA

28.07.2020

BUSSI REITTIÄ VAMMALA-NOKIA-TAMPERE

Hirvihaaran kartano, Mäntsälä                                                                                          

Kartanoista puhuttaessa kyse on aina paljon muustakin kuin komeista päärakennuksista. Päärakennuksen ohella kartanosta tekee kartanomaisen pihapiiri, lähiympäristö, tunnelma ja rauha. Ei olekaan sattumaa, että kartanoiden helposti lähestyttävä arvokkuus ja rauhoittava tunnelma ovat vedonneet ihmisiin jo vuosisatojen ajan. Juuri tästä on Hotelli Hirvihaaran Kartanossakin kyse.

Hirvihaarassa kartanotunnelmaa täydentävät nykyaikaiset palvelut. Kartanolla on rakennettu paljon uutta, vanhoja tiloja on uusittu pieteetillä ja samalla vieraille tarjottavia palveluja on kehitetty ja monipuolistettu. Tähän kun vielä yhdistetään kartanon palveluasenne, niin kaikki on vieraita vaille valmista.

Nautimme aamusalongin tarjoiluista ja kuulemme Hirvihaaran kartanon tarinan.

Malmgårdin Linna, Linna on yksityiskoti. Malmgårdin kartanon pitkät perinteet ulottuvat aina 1600-luvulle asti. Siitä lähtien kartano on ollut Creutzin kreivillisen suvun omistuksessa. Nykyinen päärakennus, Malmgårdin linna, on uusrenesanssirakennus 1880-luvulta. Malmgårdin kartano on erikoistunut luonnonmukaiseen viljelyyn sekä luomutuotteiden jalostamiseen. Peltopinta-alaa on lähes 500 hehtaaria. Kartanolla harjoitetaan myös matkailua, oluttuotantoa ja metsätaloutta. Sähköenergia tuotetaan oman kosken vesivoimasta.

Opastettu linnakierros ja ostosaikaa Malmgårdin tilamyymälässä.

Sannäsin kartano, Porvoo                                          

Kartanon rakennutti tilukset ostettuaan vapaaherra, valtioneuvos Axel Gustav Mellin vuosina 1836–1837. Kartanoa ympäröivä upea puisto toteutettiin myöhemmin Paul Olssonin piirustusten pohjalta. Paulin isä Svante Olsson toimi vuodesta 1889 alkaen Helsingin kaupunginpuutarhurina, ja yhdessä isä ja poika suunnittelivat kaupunkiin useita viheralueita sekä esimerkiksi presidentin kesäasunnon Kultarannan puiston Naantaliin. He osallistuivat myös Suomen ehkä kuuluisimman puiston, Helsingin Esplanadin puiston suunnitteluun.

Jo ennen Mellinin aikaa kartanon paikalla on ollut asutusta, 1400-luvulla kylä, mylly ja linnoitus. 1500-luvulla kartanon tilat olivat rälssitilana. Kartanon pihapiirin Väentupa-rakennus on peräisin 1700-luvulta. Tuolloin Sannäsin omisti Otto Henrik Saberhjerta, joka onnettomuudekseen hävisi Sannäsin korttipelissä!

Vapaaherra Mellinin tyttärentytär solmi avioliiton Gustav Silfverhjelmin kanssa, mutta menehtyi nuorena, vasta äidiksi tultuaan tulirokkoon. Nykyisten kartanovieraiden kannattaakin olla tarkkana, sillä he saattavat nähdä vilauksen kartanon virallisen kummituksen, edellä mainitun Ingrid Mellin-polon hahmosta.

Gustav Silfverhjelm osti kartanon 1-vuotiaalta tyttäreltään. Gustav ja toinen vaimonsa Elsa von Born olivat suuria isänmaan ystäviä ja tukivat marsalkka Mannerheimin ajatuksia Suomen itsenäistymisestä. Vapaussodan sotilaskomitea kokoontui Sannäsin kartanon valkoisessa salissa, joka toimii tätä nykyä luentosalina. Kuvia entisaikojen valkoisesta salista on nähtävillä kehystettynä kartanorakennuksen yläkerrassa. Mannerheimilla oli vierailujensa aikana kartanolla vakiohuone, ravintolakerroksessa sijaitseva vaaleansininen ”Marski”-kabinetti.

1920-luvulla vietettiin kartanossa nautintojen ja kulttuurin täyteistä makeaa elämää. Vieraina nähtiin usein seurapiirien kermaa, kuten Akseli Gallen-Kallela, kenraali Ernst Linder, taidemaalari Alwar Cavén ja oopperalaulajatar Aino Ackté. Vapaaherra Silfverhjelm joutui myymään 300 hehtaarin tilansa vuonna 1927 ja tähän päättyi aatelisten aika kartanossa.

Tämän jälkeen kartanolla on ollut useita yksittäisiä omistajia, kunnes 1970-luvun alussa kartano
ostettiin suomalaisten yritysjohtajien koulutuskampukseksi, täyttämään Lifim:in (Liikkeenjohdon Instituutti) koulutustilatarpeet. Sannäsin Kartano Oy siirtyi Aalto-yliopiston omistukseen vuonna 2010. Vuonna 2018 kesällä kartanon osti Planvest Oy. Kokoushotellitoiminnasta vastaa tällä hetkellä Sannäsin Kartanolaiset Oy Tuula Kyöstilän ja Kirsi-Marja Virran johdolla.

Ryhmäruokailu ja kartanon historia.

Engelin Puisto, Porvoo                                                                                                                  

Opastus puistossa. Puisto sijaitsee Mannerheiminkadun ja kävelysillan välissä sijaitsevan puistoalueen virallinen nimi on Engelinpuisto, mutta sitä kutsutaan myös Kärhöpuistoksi. Engelinpuisto on rakennettu vuonna 2005. Puiston köynnöskaarissa ja -tolpissa sekä kivikorimuurilla kasvaa kaikkiaan kymmeniä eri kärhölajiketta. Kärhöjen lisäksi puistossa on kelasköynnöksiä, aasiankilpikiertoa, köynnösruusuja ja -kuusamia.                                                                                                                                                  

Engelinpuistossa pääteemana on runsaat köynnösistutukset, mutta niiden täydennykseksi puistossa kukkivat erilaiset pionilajikkeet ja keväisin sipulikukat.

Kiialan kartano, Porvoo                                                                                                                 

Kiialan kartano sijaitsee viljavan tasangon keskellä Porvoon pohjoispuolella n. kolme kilometriä kaupungin keskustasta. Kiialan kartano kuuluu maan suurimpiin maanviljelystiloihin. Kartanon keskusta ympäröivillä 400 hehtaarin viljelysmailla viljellään eri viljalajeja sekä hevosille heinää myyntiin. Kiialan kartanon 1400-luvulle ulottuvan pitkän historian ajalta voidaan erityisesti mainita kaksi suurmiestä. Näistä ensimmäisenä kenraali Carl Johan Adlercreutz (s. 1757), joka rakennutti Kiialan nykyisen päärakennuksen vuonna 1796.

Kulttuurihistoriallisesti kartano on tullut tunnetuksi taiteilija Albert Edelfeltin syntymäkotina (s. Kiialassa 1854). Kartano on ollut vuosisatojen aikana useiden eri sukujen omistuksessa, joista kukin on tuonut kartanoon oman erityisleimansa ja rikastuttavan piirteensä. Esimerkiksi menneestä teollisesta suuruudenajasta kertoo edelleen kartanon pihapiirissä sijaitseva suurikokoinen viinatehdas, jonka perusti Carl Axel Lewin 1880-luvulla.

1920-luvulta lähtien on kartano ollut vuorineuvos Göran J. Ehrnroothin perheen omistuksessa. Kartanoa on viimeisten parin vuosikymmenen ajan mittavasti modernisoitu, rakennuksia kunnostettu ja toimintaa moni puolistettu. Esimerkiksi entinen viinatehdas tarjoaa nyttemmin tilat erilaisille juhla- ja kokoustiloille.

Kartanon päärakennus ei ole avoinna yleisölle. Pieni kävelykierros kartanon pihapiirissä jonka päätteeksi iltapäiväkahvit Viinatehtaan holvikellarin kahvilassa.

Lähtö kotimatkalle kello 18.00

Matkan hinta: 119 euroa/hlö

Hinta sisältää: aamusalongin tarjoilut kera historian, opastetun linnakierroksen, ryhmälounaan kera historian, opastetun puutarhakierroksen, iltapäiväkahvit ja bussimatkat