KELLAHDEN KARTANO, FRIITALAN NAHKAMUSO JA JUSELIUKSEN MAUSOLEUMI

05.06.2024 klo 09:15, Pori

Tauko matkalla.

Friitalan nahkamuseo. Aukeaa uudistetulla näyttelyllä kesällä 2024. Opastettu kierros. Friitalan nahkamuseo on Ulvilan kaupungin ylläpitämä nahka-alan erikoismuseo, joka sijaitsee Friitala-talossa, entisessä Friitalan nahkatehtaassa.
Nahkamuseon perusnäyttely uudistetaan kevään 2024 kuluessa, ja museo avautuu yleisölle toukokuun lopulla. Uudistettu näyttely esittelee Friitalan nahkatehtaan, nahanvalmistuksen, nahkapukeutumisen ja tehdasyhdyskunnan vaiheita tehtaan yli satavuotisen historian ajalta. 
Tehtaan historiaan voi tutustua sekä seinätekstien että näyttelyyn sijoitettujen tablettien avulla. Näyttelyssä on lisäksi esillä nahkavaatteita, tehtaan historiaan liittyviä esineitä sekä tehdasrakennuksen pienoismalli, joka kuvaa tehdasta 1960-luvun lopulla.

Ryhmälounas

Juseliuksen Mausoleumi, opastettu vierailu. Keskellä Käppärän hautausmaata   sijaitsee yksi Porin suosituimmista nähtävyyksistä. 
Porilainen liikemies Fritz Arthur Jusélius rakennutti tämän Suomen oloissa ainutlaatuisen hautakappelin 11-vuotiaana tuberkuloosiin kuolleen tyttärensä Sigridin viimeiseksi leposijaksi. Sigridin ja Fritz Arthur Juséliuksen sarkofagit ovat mausoleumissa nähtävillä. Sigridin äiti ja sisko on haudattu Pienen Kappelin läheisyyteen sukuhautaan. Juséliuksen toisen vaimon hauta on myös Pikku kappelin läheisyydessä ja kolmas vaimo mausoleumin pihamaalla.
Uusgoottilaista tyyliä olevan mausoleumin suunnitteli tunnettu kirkko-arkkitehti Josef Stenbäck. Mausoleumin pohjalaatta valettiin 1900-luvun taitteessa. Alun perin mausoleumia koristivat Akseli Gallen-Kallelan maalaamat freskot. Freskojen tuhoutuminen alkoi kuitenkin jo vuonna 1903. Keskihallin freskojen mennessä todella huonoon kuntoon, ne korvattiin vuoteen 1925 mennessä yksi kerrallaan kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin pronssireliefeillä. Nykyiset freskot ovat vuosilta 1933–1939 taiteilija Jorma Gallen-Kallelan maalaamat isänsä Akseli Gallen-Kallelan luonnosten mukaan. Mausoleumi vihittiin F. A. Juséliuksen syntymän vuosipäivänä, 13.6.1941.

Kellahden Kartano, Ensimmäinen tiedossa oleva kartanonisäntä oli alunperin Saksasta lähtöisin ollut ratsumestari Otto von Grothusen, jolle Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf antoi sotamenestyksen johdosta14 taloa Satakunnasta vuonna 1614. Alueella sijaitsi myös Kellahden kartano, johon von Grothusen perheineen asettui ensin lähistöllä sijaitsevaa Lyttylän kartanoa isännöityään. 
Läänitys peruttiin vuonna 1680, jolloin kartanoalue jaettiin kahtia Rustholliksi ja Säteriksi. Von Grothusenin suku jäi Säterin eli nykyiseen Kellahden kartanoon, jossa oli alunperinkin asustellut. 1700-luvun puolivälin paikkeilla perhe joutui taloudellisiin vaikeuksiin, ja lopulta kartano päädyttiin myymään ruotsalaiselle Lindénille. Lindénin kartanonherruus jatkui vain viitisen vuotta, kunnes hän myi kartanon muun muassa Porin kaupungin kamreerina toimineelle Carl Indebetoulle. Puolet kartanosta siirtyi perintönä Indebetoun tyttären kanssa naimisiin menneelle pappismies Mikael Avellanille, joka myöhemmin osti myös toisenkin puolikkaan. Pariskunnan poika Gustaf Avellan saapui isännöimään arvokiinteistöä, ja suvun pitkä valtakausi alkoi.  
Kuten uskoa saattaa, Avellanin suvun kartanonherruuteen mahtuu monenlaisia käänteitä: Esimerkiksi 1940-luvulla kartano muuntui toipilaskodiksi ja talvisodan aikaan siellä hoidettiin kotiutuskuntoon noin sata miestä. Kartano oli Avellanin suvun hallinnassa aina vuoteen 2012 saakka, kunnes viimeisen kartanonisännän, Mikko Avellanin, poismenon jälkeen tila päädyttiin laittamaan hiljaiseen myyntiin. 
Vuonna 2013 – puolen vuoden harkinnan ja "väännön" jälkeen – kartanon osti teollisuusneuvos Timo Prihti, joka kunnosti tilan rakennuksia ja entisöi sen huonekaluja merkittävästi ja suurella pieteetillä, historiaa kunnioittaen. Aikojen saatossa juuri mitään ei oltu heitetty pois, ja Prihti löysi lukemattomia kunnostuskelpoisia aarteita. Kirjallisuuttakin kartanossa oli säilytetty 1700-luvulta lähtien. Yksityiskäytön lisäksi Kellahden kartano oli lähinnä Sampo-Rosenlewin edustuskäytössä, ja siellä kestittiin muun muassa yritysvieraita ympäri maailman. 
Timo Prihti teki mittaamattoman arvokkaan työn kunnostamalla kartanon nykyaikaan vanhaa kädentaitoa kunnioittaen. Hänen poismenonsa jälkeen vuodesta 2021 tiluksia on hallinnoinut hänen poikansa Jali Prihdin johtama SR-Kiinteistöt Oy, joka vuokrasi tilat käyttöömme. 
Olemme ylpeitä voidessamme tarjota jokaiselle koettavaksi palan satakuntalaista historiaa vuosisatojen ajalta. Meidän työmme tekee kunniaa kartanon hienolle tarinalle. Iltapäiväkahvit ja opastettu kierros kartanon alueella.

Matkan hinta: 85 euroa/hlö                                                                                                              

Hinta sisältää oheisen ohjelman mukaiset palvelut bussikuljetuksineen.

Matkan hinta

Hintatietoja ei ole vielä saatavilla.

Kuljetus (reitti ja aikataulut)

Pysäkki Lähtö Saapuminen
Ylöjärvi, Matkatien pysäkki, Ylöjärvi klo 09:00 -
Tampere, Keskustori, Vanhan kirkon pysäkki, Tampere klo 09:30 -
Nokia, Pirkkalaistien pikavuoro pysäkki, Nokia klo 09:45 -
Vammala Linja-autoasema, Sastamala klo 10:15 -